15
Yi ẍe'n na jal til jun yaj swutz Kataj
(Mr 4.7-23)
Cyopone'n tzun cobox parisey, scyuch' cobox tx'olol xo'l ley Moisés te Jesús. Cho'n chisaje'n Jerusalén. Nintzun e' octz tan jakle'n jun xtxolbil tetz Jesús.
—Ta', —che'ch—, ¿mbi tzuntz qui na chixom yi e' ẍchusbe'tzu' te yi chicstumbr yi e' kamam kate'? Na qui na chixom te yi kaley yi na tal yi tajwe'n tan kaxansal kak'ab yi ntaxk kawan, —che'ch bantz tetz Jesús.
—Yi e' cyeru', pyor tcu'n, na na chitzanu' tan pajle'n yi mero ca'wl Ryos, na ntin na chibuch quibu' tan banle'n tane'n yi e'chk leya'tz yi je'nak tu' chinak'balu'. Na at jun ca'wl Ryos yi qui na chibanu' tane'n yi na tal: ‘Lok'wok itaj itxu'.’* Ncha'tz alijt ta'n: ‘Alchok scyetz yi na jis yi e' taj xtxu', tajwe'n tan biyle'n cu'n.’ Poro yi e' cyeru' ba'n ẍchiwutzu' yi nink tal jun yaj te taj xtxu': ‘Ta', qui'c rmeril yi nink no'c tan quich'eye'nu', na cyakil yi wetz yi ja klo' wak' teru', ja wi't insuk tetz Ryos.’ Le chiwutz cyeru' yi ba'n yi jun ajtza'kla'tz. Na le chiwutz cyeru' yi nk'e'tz tajwe'n tan tk'ol jun yaj mu'ẍ ẍch'eybil tetz taj xtxu' yi ko ja wi't suk tetz Ryos. Ta'n tu' yi na chixomu' te cyeru' cyajtza'klu'e'j, na chitzanu' tan telse'n k'ej yi mero ca'wl Ryos. Na cyocsaj quibu' balaj, poro chiwutz tuwu', chiplaj tuwu'. Bintzinin yi cyajnak yolol Isaías, yi elsanl stzi' Ryos tentz:
‘Yi wunake'j na cyak' ink'ej, poro chitzi' tu' chiplaj tu'. Na qui ajlij chic'u'l swe'j.
Qui'c na tak' yi e'chk chimunl yi na chiban tzinwutz na ca'wl tu' wunak na chitzan tan banle'n tane'n,’ stzun Jesús bantz.
10 Toque'n tzun Jesús tan chichakle'n tzaj yi e' wunak, nintzun taltz scyetz:
—Quibit tzaju' inyol. Cho'ku' tan xtxumle'n yi yol yi swale' nin scyeru': 11 Qui'c til jun te'j yi kol baj e'chk takle'n ta'n yi ntaxk xansaj yi k'ab, na nk'e'tz yi na oc le katzi' ya'stzunk na jale't kil. Ma na i yi e'chk yol yi na el tzaj le katzi', —chij Jesús scyetz.
12 Toque'n tzun chiẍkansal quib yi e' ẍchusbe'tz Jesús xlaj i', nintzun cyaltz tetz:
—Ta', ¿ja pe' pujx ta'nu' yi ja je' ẍchiwutz yi e' parisey yi yol yi ntalu'? —che'ch.
13 —¿Ya'tz pe'? Poro je jun puntile'j: Yi Intaj yi at tcya'j, jepon buk'ul cyakil yi ujul yi nk'e'tz i' awal tetz. 14 Quil cxbisunwok scye'j yi e' pariseya'tz, na jopij wutz cyajtza'kl. Nin je junt xtxolbile'j: Kol tz'oc jun moyi'ẍ tan ẍch'ine'n nin junt moyi'ẍ, ni'cu'n nchiben tzoyp tjul, —stzun Jesús scyetz e' ẍchusbe'tz.
15 Toque'n tzun Lu' tan jakle'n tetz Jesús:
—Ta', tale'u' sketz yi mbi eka'n tan yi elsawutzil yi ntalu'.
16 —¿Ncha'tz pe' axwok? ¿Qui pe' na el itxum tetz? 17 ¿Qui pe' na el itxum tetz yi cyakil yi e'chk cumir yi na baj tan jun yaj, cho'n na opon te'tz le c'u'l, nin na elt? 18 Poro yi e'chk yol yi na el tzaj le stzi', cho'n na saj le xtxumu'n, te talma'. Ya'stzun na jale't til. 19 Nin yi e'chk yab ajtza'kl yi na saj te talma', ya'stzun yi na piton nin tan biyolnaki'n, nin tan jopol wutzaji'n. Ya'stzun na piton nin tan yaji'n, nka xna'ni'n. Ya'stzun na piton nin tan alak', nin tan talche'n e'chk la'jil, nka tan ẍchaq'ue'n yol. 20 Tan yi e'chk ajtza'kla'tz, ya'stzun na jale't til jun yaj. Qui na jal til jun yaj tan tu' yi qui na xansaj yi k'ab yi ntaxk oc tan wa'a'n, —chij Jesús scyetz.
Yi tocsal jun xna'n awer nak
(Mr 7.24-30)
21 Tele'n tzaj tzun Jesús tul yi jun ama'la'tz. Cho'n tzun tpone'ntz le ama'l cwent Tiro tu Sidón.
22 At tzun jun xna'n aj Canaán yi cho'n najlij tc'u'l jun ama'la'tz. Nk'e'tz judiy i'. Tpone'n tzun i'-tz swutz Jesús. Cy'a'nt nin yol ta'n yi tpone'n:
—Ta', jun cu'n ilu' yi xonl k'ajtzun Luwiy yi at tulbil. Elk k'ajabu' swe'j. Na at jun wal xun yi wi'nin il at cu'nt tan jun espíritu cwent Bayba'n yi at twankil, —chij i' bantz tetz Jesús.
23 Poro yi Jesús, quinin oc il te'j. Cyoque'n tzun yi e' ẍchusbe'tz tan talche'n tetz:
—Ta', ba'n tcu'n talninu' tetz tan taje'n na tunin na ẍch'in tu'-tz wutz kacoc.
24 Bene'n tzun tlol Jesús tetz yi xna'n:
—Yi in wetz ja chinsaj chakij ntin scyetz yi e' aj Israel, yi tx'akxnake' swutz Ryos.
25 Poro yi xna'n, nin oc ẍkansal tib, nin cu' mejlok swutz Jesús tan talche'n:
—Ta', chinẍch'eyaju'.
26 —Qui na yub kol kamajlen chiwa' nitxa' tan bene'n kuk'ol scyetz yi e' tx'i', —chij Jesús tetz yi xna'n.
27 —Bintzi Ta', poro yi e' tx'i', ilen nin na chiwan te wa'be'n yi taw, —stzun xna'n.
28 —Ti, jun cu'n yol yi cho'n k'uklij ac'u'l swe'j, sbnixk tzun yi awajbil, —stzun Jesús bantz.
Ninin cunin ul yos tu tal yi xna'n.
Yi tule'n yos scyuch' wi'nin yabi'ẍ
29 Tele'n tzaj tzun Jesús le jun luwara'tz, cho'n tzun tpone'ntz tzi a' Galilea. Ma yi tpone'n, nintzun bentz wi'wtz, nin c'ole' cu'ntz wuxtx'otx'. 30 Wi'nin wunak e' opontz kale atite't i'. Cy'a'n len yabi'ẍ cya'n. At e' yi cy'a'n co'x cya'n. At e' yi cy'a'n moyi'ẍ cya'n. At mem e' opontz. Ej nin at e' yi po'tnak chik'ab, nin at wi'nin jilwutz yabi'ẍ baj opontz cya'n swutz Jesús. Baj ul len yos ta'n scyuch'.
31 Wi'nin tzun cyele'n yab wunak yi quilol yi ba'nt chijilon yi e' mem, nin yi tule'n yos scyuch' yi e' yi po'tnak chik'ab, nka quikan. Nin wi'nin cyele'n yab yi quilol yi ba'nt chixon yi e' co'x, nin yi ba'nt chixmayin yi e' moyi'ẍ.
Cyoque'n tzun cyakil yi e' aj Israela'tz, tan tak'le'n chik'ajsbil tetz Kataj Ryos.
Yi chiwane'n cyaj mil yaj tan milawr Jesús
(Mr 8.1-10)
32 Chisaje'n tzun ẍchakol Jesús yi e' ẍchusbe'tz, itzun taltz scyetz:
—Na el ink'ajab scye'j yi e' wunake'j, na ja el oxix k'ej yi ate' tzone'j swe'j, nin qui'c chiwa'. Qui na waj che' inchak nin xe'ak chica'l yi ntaxk chiwan, ko tzun chisaj num tbe' tan paj we'j, —chij Jesús bantz.
33 —Poro ta', ¿na' ljale't chiwa' jun c'oloj wunake'j? Na cya'l nin atit siquier jun ca'l naka'j, —che'ch.
34 —¿Jatna' tkan pam cy'a'n ita'n? —chij Jesús scyetz.
—Juk intzi' pam cy'a'n ka'n ta', tu cobox tal cay, —che'ch bantz.
35 Cawune'n tzun Jesús tan chicwe'n c'olchok cyakil yi e' wunaka'tz wuxtx'otx'. 36 Je'n tzun tcy'al yi caytz tu pam, nin tyoẍintz tetz Ryos. Yi wi't tyoẍine'n nin cu' piẍultz, nin ben tk'oltz scyetz yi e' ẍchusbe'tz.
Cyoque'n tzun ẍchusbe'tz tan jatxle'n nin scyetzak wunak. 37 E' baj wan len cyakil yi e' wunaka'tz. Baj noj len chic'u'ltz. Poro ja sowrin juk mo'tx piẍa'l pam tu cay yi quinin chixcye' tan bajse'n. 38 Te jun tir wa'a'na'tz ja chiwan cyaj mil yaj, apart xna'n nin apart nitxa'.
39 Ma yi stzaje'n wi' yol Jesús nin e' baj aj ẍchakol yi e' wunak.
Toque'n tzun Jesús tul barc. Nintzun icy'tz wi a' tan topone'n le luwar yi na bi'aj Magdala.
* 15:4 Ex 20.12; Mr 7.11. 15:4 Ex 21.17. 15:9 Is 29.13.