22
Yi joyle'n puntil tan xtx'amxe'n Jesús
(Mt 26.1-5, 14-16; Mr 14.1-2, 10-11; Jn 11.45-53)
Itzun bantz yi txant tan tucumule'n yi k'ej yi na bajsij yi pam yi qui'c xtx'amil, yi jun wutzile'n k'eja'tz yi na bi'aj Pasc, cyoque'n tzun e' wi'tz pale' scyuch' e' tx'olol xo'l yi ley Moisés tan joyle'n puntil tan quimse'n Jesús. Poro quinin e' nimsaj quib na nin e' xobtz scyetz e' wunak.
Toque'n tzun julpuj yi tajtza'kl Bayba'n le wi' Judas Iscariot, jun scyeri coblaj ẍchusbe'tz Jesús. Bene'n tzun i' ẍchiwutz yi e' wi'tz pale', nin ẍchiwutz yi chijepil yi e' polisiy, nintzun octz tan yol scyuch' yi ẍe'n tulej tan jatxol i' Jesús ẍchik'ab. Ma yi e' ajcawa'tz, wi'nin chitzatzine'n te tajtza'kl Judas, nin e' suk pwok tetz. Ma Judas cu nin tunintz ta'n. Nintzun octz tan joyle'n puntil tan jatxle'n Jesús ẍchik'ab. Nintzun bixe'-tz cya'n tan jatxol i' le jun ama'l kale qui'cle't wunak.
Yi wi'tzbil tir yi wane'n Jesús ẍchixo'l e' ẍchusbe'tz
(Mt 26.17-29; Mr 14.12-25; Jn 13.21-30; 1 Co 11.23-26)
Ma yi tucumule'n yi k'ej yi na bajsij yi pam yi qui'c xtx'amil, yi k'ej yi na oc jak' kul yi cne'r tetz Pasc, chichakxe'n tzun Lu' tu Wa'n tan Jesús. Itzun taltz scyetz:
—Cun nuc'wok yi ama'l kalel kabajswit yi cneru' tetz Pasc.
—Poro Ta', ¿na' scyetz ama'lil na taju' kalel kabene't tan nuc'le'n? —che'ch tzun bantz tetz Jesús.
10 —Yil cxocoponwok tnum xnojkwok quen te jun yaj yi cy'a'n jun ẍchok' a' ta'n. Ba'n tzun cxomwok nintz te'j. Yil tz'oc i' xe ca'l, ba'n cxomwok quen te'j. 11 Nin tzitalwok quen tetz: ‘I nsaj tlol Kajcaw, ¿na' atit yi ama'l kalel kawane't tetz Pasc scyuch' inchusbe'tz? stzun i' mban tzaj,’ ẍchijwok sban cyen. 12 Tzun ẍchaje' jun ca'l yi list atit. Cho'n at le ca'p chup. Cho'n tzun tzinuc'wok yi ketz kawa'-tz, —chij Jesús bantz scyetz.
13 Chibene'n tzuntz. I nintzun bajija's chi ben tlol Kajcaw scyetz. Chixe'te'n tzuntz tan nuc'le'n chiwa' tetz Pasc.
14 Ma yi tpone'n oril tetz wa'a'n sken opon Jesús, nintzun c'ole' quentz te mes scyuch' cyakil yi e' ẍchusbe'tz. 15 Bene'n tzun tlol scyetz:
—Ala'ix chan k'ej nternin na el walma' tan kawane'n tzituch' te jun k'ej Pasque'j jalen pe'k yi ntaxk chinquim. 16 Na bintzi, qui't chinwan junt tir tzituch' te yi jun wa'a'ne'j jalen cu'n yil tz'ul yi balaj tiemp yil cawun Ryos, —chij Jesús bantz scyetz.
17 Je'n tzun stz'amol jun lak, nin tyoẍintz tibaj.
—Je itc'a'. Jatxwok cu'n tziwutz. 18 Na bintzinin qui't lwuc'aj junt tir yi t'a'al lo'baj uva jalen cu'n yil tz'ul Ryos tan cawu'n wuxtx'otx', —stzun Jesús bantz scyetz.
19 Je'n tzun stz'amol yi pam, nin tyoẍintz tibaj, nin cu' piẍultz. Yi na tzan i' tan jatxle'n nin scyetz, nintzun taltz:
—Yi je'j, i'tz inwankil tane'n, na xconk yi inwankil tetz itx'ixwatz. Banwok tane'n yi xtxolbile'j tan wule'n tx'akx tic'u'l, —stzun Jesús scyetz.
20 Yi wi't chiwane'n te pam, ite'n nin tuleja's yi cyoque'n tan uc'a'a'n.
—Yi at tul yi lake'j, i'tz yi inẍch'el tane'n. Na tz'elepon kojx inẍch'el tan iclaxe'n. Ya'stzun xe' yi ac'aj trat yi sbixek, —stzun Jesús scyetz.
21 —Poro yi jun yil chinjatxon, ni'cu'n na kawan tuch' tzone'j wi mes. 22 Na tajwe'n tan tele'n cu'n te cyakil yi tz'iba'nt cyen swe'j,* yi in yi in Bajx Cy'ajol. Poro lastum yi yaj yil chinjatxon ẍchik'ab yi e' incontr, —stzun Jesús scyetz.
23 Cyakil cunin tzun yi e' ẍchusbe'tz baj chijakol squibil quib:
—¿Na' scyetz i' yi juna'tz skaxo'l yil jatxon? —che'ch tzuntz.
Yi cyoque'n tan xtxumle'n yi na' scyetz jun sjalok mas k'ej
24 Itzun bantz nin e' oc yi e' ẍchusbe'tz Jesús tan xtxumle'n na' scyetz jun ẍchixo'l yi sjalok mas k'ej. 25 Bene'n tzun tlol Jesús scyetz: “Yi e' rey tzone'j wuxtx'otx' wi'nin na chibuchun yi na chicawun. Ncha'tz yi e' bajxom, na cyocsaj quib nim ẍchiwutz wunak. 26 Ma yi axwok itetz qui na waj yi nink cxomwok te yi jun ajtza'kla'tz. Na yi jun yi at mas k'ej tzixo'lwok tajwe'n cunin yil tocsaj tib tetz jun chakum. Tajwe'n yil tocsaj tib chi jun yaj yi qui'c tetz k'ej. 27 Na je jun xtxolbile'j yi ja wi't el katxum tetz: At mas k'ej jun yi na wan wi mes swutz yi mos yi na tzan tan c'a'che'n. Poro yi in wetz ja no'c tetz ichakum.
28 “Bintzinin yi axwok, xom quixwok swe'j sajle'n tunintz, nin ja itij q'uixc'uj chi mimban wetz. 29 Cha'stzun te, swak'e' len ik'ej chi tak'nak Intaj swetz. 30 Na yil no'c tan cawu'n skatzatzink tzituch'. Skawank nin skuc'a'k. Na sjalok ik'ej, na xcawunkwok squibaj yi coblaj k'u'j aj Israel,” stzun Jesús bantz scyetz.
Yi tlol Jesús yi stewe' Lu' yi na xom te'j
(Mt 26.31-35; Mr 14.27-31; Jn 13.36-38)
31 Nin ncha'tz nin ben tlol Kajcaw tetz Lu':
—Aẍ jun c'oloj Simón, bit tzaj. Ja cu' wutz Bayba'n tan toque'n tan apile'n chi na ban triw yi na oc xtxa'le'n. 32 Poro ja wi't innach Kataj tzawibaj tan qui acabel ac'u'l swe'j. Ej nin yil quiwix junt tir ac'u'l, na waj yil cẍo'c tan chiquiwse'n yi e' mas kajwutz, —stzun Jesús tetz Lu'.
33 Bene'n tzun tlol Lu' tetz:
—Wajcaw, kol ko'c tuch'u' xetze', list atine't. Mpe nink kacu' biyij, list atine't, —stzun Lu' tetz Jesús.
34 —Ba'n klo' Lu', poro swale' jun puntil tzatz. Ninin jalu' tzawale' yi qui xomquiẍ swe'j. Na yi ntaxk ok' jun ajtzo', tzawale' ox tir yi qui xomquiẍ swe'j.
Yi txantok tan xtx'amxe'n Jesús
35 Itzun ben tlol Jesús scyetz yi e' ẍchusbe'tz:
—Ma jalu', yi ibene'n inchakol ban, qui'c isam ben ita'n. Qui'c cu'lbil ipu'k ben, nin qui'c ixajab ben ita'n. Iẍkaj qui tzunk jal yi tajwe'n tzitetz, ¿nka qui'?
—Ak'lij sketz Ta', —che'ch tzun bantz.
36 —Ma jalu' apart. Ko at isam, cy'ajwok nin. Ej nin ko at cu'lbil ipu'k, cy'ajwok nin. Nin alchok scyetz yi qui'c spar, c'aye' nin cẍe'y tan lok'che'n jun tetz. 37 Na jun cu'n yol swale' nin tzitetz, tz'elepon cu'n te yi yol yi tz'iba'nt cyen yi na tal: ‘Tz'ocopon tajlal mal nak.’ Na chin tajwe'n cu'n tan tele'n cu'n te cyakil yi tz'iba'nt cyen swe'j, —stzun Jesús scyetz.
38 —Kajcaw, je cob kaspare'j, —che'ch ban nintz.
—Tzicu'n, —stzun Jesús.
Yi toque'n Jesús tan nachle'n Kataj le ama'l Getsemaní
(Mt 26.36-46; Mr 14.32-42)
39 Tele'n tzun Jesús xe ca'la'tz. Cho'n tzun bene'ntz le ama'l yi na bi'aj wi Olivo, na ilenin ya'tz na tulejtz. Chibene'n tzun xomok yi e' ẍchusbe'tz te'j. 40 Ma yi cyopone'n le yi ama'la'tz nin ben tlol Jesús scyetz yi e' ẍchusbe'tz.
—Nachwok Kataj tan qui acxbene'n tul il.
41 Tele'n tzun ẍkansal tib Jesús ẍchixo'l yi e' ẍchusbe'tz, nin bentz joylaj len mu'ẍt. Cho'n nin tkanil el i' ẍchixo'l chi yi tkanil kale na opone't jun c'ub yi na kac'ox nin. Ej nin meje' cu'ntz tan nachle'n Kataj.
42 Je tzun taltz tul oración:
—Ma jalu' Ta', ko ya'tz tajbilu', chin cole'u' tk'ab yi jun chin q'uixc'uj yi tx'aklij tzinwutz. Poro ko ya'tz tajbilu' qui na waj yi wetz wajbil, ma na i teru' tajbilu'.
43 Saje'n tzun jun ángel tcya'j tan ẍch'eye'n i'. 44 Ej nin tan paj yi wi'nin q'uixc'uj yi at cu'nt, mas tcu'n oc i' tan cu'swutzil tetz Kataj Ryos. Wi'nin tz'ujnewe'n t'a'al wutz i' wuxtx'otx', i cunin chich' tane'n.
45 Yi wi't nachol Kataj, nin opontz scye'j yi e' ẍchusbe'tz. Ma yi e' cyetz na chiwit len tan paj bis. 46 Itzun tal Jesús scyetz:
—¿Nxac na cxwitwok? Elk iwatl. Nachwok Kataj tan qui ipakxe'n yil tz'ul pilbil itetz, —stzun i' scyetz.
Yi bene'n Jesús pres
(Mt 26.47-56; Mr 14.43-50; Jn 18.2-11)
47 Na nin tzan cunin Jesús tan yol yi cyopone'n jun c'oloj wunak. Bajxij Judas ẍchiwutz, i' jun scyeri coblaj ẍchusbe'tz Jesús. Yi cyopone'ntz, nin ben Judas tan stz'uble'n xak stzi' Jesús.
48 —Judas, ¿mbi xac na cẍtzan tan stz'uble'n xak intzi'? Na ja wi't cxa'k tzaj tan inc'aye'n, —stzun Jesús tetz.
49 Yi quilol yi e' yi ate' te Jesús yi mbi cu'n na bajij, nin ben chijakol tetz:
—Kajcaw ¿ba'n pe' ko'c tan oyintzi' scye'j tu kaspar?
50 At tzun juntz ẍchixo'l nin noj quen yi spar ta'n te ẍchin jun ẍchakum jun wi'tz pale'. Ninin el yi ẍchin ta'n.
51 —Qui che' awulej. Cuk tu'-tz. Jaja'tz, —stzun Jesús tetz.
Bene'n tzun Jesús tan macle'n yi ẍchin yi yaj, ninin ul yos tuch'.
52 Nintzun oc Jesús tan yol scyetz yi e' wi'tz pale' scyuch' yi e' aj ront cwent templo nin scyuch' yi e' wi' banl wi'. Na icu'n e'a's e' opontz tan stz'amle'n.
—¿In pe' alk'om scyeru' yi nchu'lu' tan intz'amle'n tan spar tu tze'? 53 ¿Mbi tzuntz qui je' chitz'amolu' in yi atin tzaj ẍchixo'lu' le templo? nin qui'c oc cyajalu' swetz. Poro bintzi ja tak' Ryos jun tkuj ama'l scyeru' jalu'. Ej nin ncha'tz yi taw ak'bal, yi Bayba'n, ja tak' Ryos jun tkuj ama'l tetz, —stzun Jesús scyetz.
Yi talol Lu' yi qui xomij wi' te Jesús
(Mt 26.57-58, 69-75; Mr 14.53-54, 66-72; Jn 18.12-18, 25-27)
54 Tx'amxe'n tzun Jesús cya'n, nin ben quicy'altz. Cho'n tzun tpone'ntz cya'n xe ca'l yi wi'tz pale'. Ma yi Lu', kajpe'n nin xom tzaj.
55 Bnixe'n tzun jun k'ak' cyak'un wunak wutzk'anil, nin e' baj c'ole' quentz stzi'. Ncha'tz Lu', nin c'ole' quentz ẍchixo'l. 56 At tzun jun xun yi mos i' xe jun ca'la'tz. Nin oc c'ablok tan xmaye'n Lu'. Itzun taltz:
—Yi yaje'j i' jun tamiw Jesús.
57 Cwe'n tzun jalul Lu' wi tak':
—Cuquen, qui wajske'n wetz wutz, —stzun Lu' tetz xun.
58 Ma le junt tkujt nin, nin ben tlol junt yaj tetz Lu':
—Ncha'tz aẍ yaj, aẍ jun scyeri yi e'a'tz.
—Qui', nk'e'tz in jun, —stzun Lu' ban.
59 Ma yi tele'n junt rat, nin opon junt kale atit Lu', nin taltz:
—Jun cu'n yol, yi yaje'j i' jun scyeri yi e' yi na xom chiwi' te Jesús, na i' jun aj Galilea.
60 —Qui' yaj, qui na el intxum tetz mbi na cẍtzan tan talche'n tzaj swetz, —stzun Lu' bantz.
I cunin na tzan Lu' tan yol yi tok'e'n jun ajtzo'. 61 Je'n tzun such'k'il tib Kajcaw tan xmaye'n nin Lu'. Kalena's tzun tule'n tx'akxuj tc'u'l Lu' yi yol yi tal Kajcaw tetz: “Yi ntaxk ok' jun ajtzo', tzawale' ox tir yi qui xomquiẍ swe'j.” 62 Tele'n tzaj tzun Lu'-tz, poro wi'nin tok'e'n tan paj bis.
Yi toque'n Jesús tetz chitze'lbe'tz wunak
(Mt 26.67-68; Mr 14.65)
63 Cyoque'n tzun yi e' q'uicy'lom tetz Jesús tan tze'e'n te'j, nin tan biyle'n. 64 Nin oc cyak'ol jun su't te wutz nin e' baj quentz tan t'okle'n xak stzi'. Nin cyaltz tetz:
—¿Cẍopon pe' te na' ncẍbiyon? —che'ch.
65 Ej nin wi'nin e'chk yol xcon cya'n tan telse'n xtx'ix Jesús.
Yi tpone'n Jesús ẍchiwutz wi' banl wi'
(Mt 26.59-66; Mr 14.55-64; Jn 18.19-24)
66 Itzun bantz yi tule'n skil, cwe'n tzun chichamol quib cyakil yi e' wi' banl wi' scyetz e' judiy, scyuch' e' wi'tz pale'. Ncha'tz yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés, xomche'-tz scye'j. Cho'n tzun tpone'n ticy'le'n Jesús kale na pujxe't xo'l yi e'chk lmak xtisya'. Cyoque'n tzuntz tan jakle'n tetz Jesús:
67 —Al tzaj sketz, ¿i pe' aẍa'tz yi Cristo, yi bixba'nt tan tule'n? —che'ch.
—Yi nink wal nin scyeru': ‘I ina'tz,’ quil cyocsaju'. 68 Ej nin mpe nink ko'c tan xtx'ajle'n te'j, quil cyak'u' ama'l tan incolol wib. Nin quil ne'l cyanu' liwr. 69 Poro yi in wetz, in yi Bajx Cy'ajol, ẍchinc'olek sbne' opon tunintz xlaj Kataj, yi Ryos yi chin cham nin tetz, —stzun Jesús scyetz.
70 Jalcunin tzun cyoque'ntz tan jakle'n tetz:
—¿Aẍ ptzun Cy'ajl Ryos? —che'ch len bantz tetz.
—I ina'tz, chi na cyal tzaju', —stzun Jesús scyetz.
71 —Qui tajwe'n mas stiw, na yi o' ketz ja kubit yi yol i' yi ntal, —che'ch tzun bantz.
* 22:22 Sal 41.9.