20
Yi chijakol tetz Jesús yi na' ak'on k'ej i'
(Mt 21.23-27; Mr 11.27-33)
Itzun te yi na tzan Jesús tan chichusle'n wunak, nin tan xtxole'n yi balaj stziblal, cyopone'n tzun nil yi e' wi'tz pale', scyuch' yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés, scyuch' chibajxom yi e' judiy te'j. Itzun cyaltz tetz Jesús:
—Al tzaj sketz, ¿na' ncẍchakon tzaj tan banle'n e'chk takle'ne'j? nka ¿na' mmak'on ca'wl tzatz tan abnol yi e'chk takle'ne'j? —che'ch bantz tetz Jesús.
Bene'n tzun tlol Jesús scyetz:
—Bajx na waj tzinjak nin jun xtxolbil scyeru': ¿Wa'n pe' txumul tetz yi toque'n i' tan je'se'n a' ẍchiwi' wunak, nka Ryos nchakon tzaj?
Cyoque'n tzun tan xtxumle'n squibil quib:
—Kol kal nin yi Ryos nchakon tzaj, stale' lo' i' sketz: ‘¿Ko ya'tz, mbi tzuntz quinin chixomu' te'j?’ Ej nin kol kal nin yi Wa'n tu' txumul te jun ca'wla'tz, chocopon cyakil wunak tan kac'oxle'n tan c'ub, na elsanl stzi' Ryos Wa'n ẍchiwutz wunak, —che'ch.
Bene'n tzun cyalol tetz Jesús:
—Cuquen yaj, qui na el katxum tetz alo' nchakon tzaj Wa'n, —che'ch bantz.
—Ncha'tz bin in, quil wal nin scyeru' yi na' mak'on ca'wl swetz tan imbnol yi e'chk takle'ne'j, —stzun Jesús scyetz.
Yi elsawutzil yi na ẍchaj yi at tulbil chicaws yi e' judiy
(Mt 21.33-44; Mr 12.1-11)
Toque'n tzun Jesús tan xtxole'n jun elsawutzil scyetz cyakil wunak. Itzun taltz:
“Ok tu'-tz ka'n yi at jun yaj yi oc tan tawle'n jalaj uva, le tetz luwar. Yi bene'n i' joylaj, tc'u'l junt tnum, nin cyaj yi ujul ẍchik'ab jun c'oloj ak'unwil tan cyoque'n tan tk'unse'n, na qui'c chan tulbil i'. 10 Ma yi k'abte'n cosech, nin saj ẍchakol yi taw jun ẍchakum tan ticy'le'n nin mu'ẍ tetz te yi cosech. Yi tpone'n yi chakum scye'j yi e' ak'unwil, nin e' baj quentz tan biyle'n, nin tan laje'ne'l tzaj. Quinin cyak' mu'ẍ tal te yi cosech tetz. 11 Saje'n tzun ẍchakol taw luwar junt ẍchakum. Ite'n nin cyulejtz chi cyulej yi bajx. Baj chijisol, nin qui'c nin saj cyak'oltz tetz. 12 Le toxi'n tir saje'n ẍchakol junt. Ncha'tz i', lo'ontz cya'n, nin el chilajul.
13 “Toque'n tzun yi taw luwar tan xtxumle'n. Itzun taltz: ‘Ba'n tcu'n tzinchake' nin yi mero incy'ajl, yi wi'nin na chimpek' te'j. Qui cunin batz scyeke' ẍchi' i'.’ 14 Ma yi saje'n quilol yi e' ak'unwil yi cy'ajol, nintzun cyaltz squibil quib: ‘Ilwok nin yi june'j. Ya'stzun yi scambok te yi tx'otx' yil quim yi taj,’ che'ch tzun bantz. 15 Tele'n tzaj tzun chilajultz, nin cu' chibiyoltz. Ma jalu', ¿mbi sbne' yi taw luwar scye'j yi e' mosa'tz le chiwutz cyeru'? 16 Tz'ul tan chisotzaje'n cyakil yi e' ak'unwila'tz, ma yi jalaj tx'otx'a'tz tz'ak'lok scyetz junt tx'akaj wunak,” stzun Jesús scyetz.
Yi quibital wunak yi ate' le templo yi xtxolbila'se'j, nintzun cyaltz:
—¿Cha'tz polo' ko' tulej Ryos? Qui' lo', —che'ch.
17 Jaxewe'n quen tzun Jesús tan chixmaye'n, itzun taltz scyetz:
—Ko nk'era'tz sbne' Ryos scye'ju' ¿mbi tzun na ẍchaj sketz yi yol yi tz'iba'nt cyen yi na tal?:
‘Yi c'ub yi qui'c xac ẍchiwutz yi e' bnol ca'l,
ya'stzun yi c'ub yi mas tajwe'n tan xcone'n.’
18 Poro chicyakil yi e' yil chije' tzotpuj te yi jun c'uba'tz ẍchiq'uixpok. Ncha'tz, kol saj trimp yi jun c'uba'tz tibaj jun, puch'ij cunin ẍchibne' ta'n, —stzun Jesús bantz scyetz.
Yi pwok yi oc César tan jakle'n
(Mt 21.45-46; 22.15-22; Mr 12.12-17)
19 Yi tele'n chitxum yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés, scyuch' e' wi'tz pale', yi nxcon yi jun elsawutzila'tz tan Jesús tan ẍchajle'n chipaltil tetz, nin klo' e' octz tan stz'amle'n i'. Poro quinin ak'on puntil, na wi'nin chixobe'n scyetz wunak.
20 Bene'n tzun chichakol cobox chakum tan joyle'n puntil yi ẍe'nk jal til Jesús. Yi cobox chakuma'tz ja cyocsaj quib chi balaj wunak. Ej nin yi chimantar i'tz tan jale'n puntil tan suble'n Jesús bantz talol jun yol kale ljale't til i' swutz yi gobernador.
21 Cyoque'n tzuntz tan jakle'n tetz Jesús:
—Ta', na el katxum tetz yi qui'c noc paltil yi ẍchusu'nu'. Na qui na xobu' tetz jun. Na qui'c na ban yi ko at k'ej, nka qui'. Ej nin na el katxum tetz yi qui'c nim qui'c juy swutzu'. Ntin na tzanu' tan xtxole'n sketz yi ẍe'n kaban tan kopone'n te Ryos. 22 I bin jalu' Ta', tal tzaju' sketz, ¿ba'n pe' lkak' yi cutxuj yi na tzan César tan jakle'n sketz nka qui'? —che'ch tetz Jesús.
23 Poro nin el xtxum Jesús te cyajtza'kl yi suble'n tu' i' na cyaj. Bene'n tzun tlol:
—¿Nxac na chitzanu' tan joyle'n puntil tan insuble'n? 24 Chichaj tzaju' jun pwok swetz. Wile' cu'n yi wutz.
Yi je'n stz'amol yi pwok nintzun jak i' scyetz:
—¿Na' taw yi teblal yi at te pwoke'j? ¿Ej nin na' taw yi bi'aj yi banij swutz? —stzun Jesús scyetz.
—Tetz César yi wi'tz kareyil, —che'ch tzun bantz.
25 —Ba'n bin cyak'u' tetz César na tetz i'. Poro ncha'tz, ba'n kak' tetz Ryos cyakil yi e'chk takle'n yi tetz i', —chij Jesús bantz scyetz.
26 Quinin chixcye' tan suble'n Jesús tan talol jun yol ẍchiwutz wunak, yi nink xcye' tan jalse'n til i' swutz yi gobernador. Wi'nin tzun cyele'n yabtz te'j nin qui't e' octz tan xuxe'n mas.
At junt tir itz'e'n
(Mt 22.23-33; Mr 12.18-27)
27 Cyopone'n tzun cobox scyeri yi e' sadusey te Jesús. Ẍchiwutz yi e' sadusey, qui'c itz'e'n junt tir. Itzun cyaltz tetz Jesús:
28 —Ta', tz'iba'nt cyen tan Moisés: ‘Ko at jun yaj yil quim, ej nin ko qui'c nitxajil njal cyen te txkel, chin tajwe'n cunin tan cyok'bel quib yi xna'n tu balc, tan jale'n xonl yi k'ajtzun alma'.’ 29 I bin jalu' Ta', at juk yaj yi ya'stzun banake'. Quitz'un quitzicy quib yi juka'tz. Toque'n tzun txkel yi bajx, poro ja quim, nin quinin njal chinitxa'. 30 Toque'n tzun yi ca'p nak te txkelbe'n k'ajtzun stzicy. Ncha'tz i', nin quim, nin quinin jal chinitxa'. 31 Ncha'tz e' ban cyakil cu'n yi juk yaja'tz. Cya'l nin jun nink jal nitxajil te yi jun xna'na'tz. 32 Wi'tzbil tlen quime'n yi xna'n. 33 Ma jalu', yi nink chitz'ij junt tir, ¿na' scyetz jun ẍchixo'l yi juk yaja'tz yi tz'ocopon tetz chmil yi xna'na'tz? Na e' len cu'n chmil i' banak yi juka'tz, —che'ch tzun bantz tetz Jesús.
34 Saje'n tzun stza'wel Jesús:
—Bintzi na cyok'bej quib, nin na chume' wunak te yi tiempe'j. 35 Poro yi e' yi tz'ak'lok ama'l scyetz tan cya'te'n tul yi ac'aj tiemp yi at tulbil, yi e' yi ẍchitz'ok junt tir ẍchixo'l alma' tan chinajewe'n te Ryos, qui't cyok'bej quib cyera'tz, nin qui't chume' na chocopon chi quitane'n yi e' ángel. 36 Qui't chiquim. Chocopon tetz me'l cy'ajl Ryos, na ẍchitz'ok ta'n, —stzun Jesús scyetz. 37 —Ma jalu' tan pujxe'n cyanu' yi at junt tir itz'e'n ẍchixo'l alma', ulk tx'akx chic'u'lu' yi mbi banak Moisés. Yi tpone'n i' te jun tal pucuj xtze' yi na tzan k'a'kl, ja jilon Ryos tetz, itzun taltz: ‘I ina'tz in chiRyosil Abraham, tu Isaac tu Jacow,’ stzun Ryos bantz tetz Moisés. 38 Poro nsken chiquim yi ox yaja'tz yi tal Ryos chibi'. Yi jun xtxolbila'tz, na tzun ẍchaj sketz yi qui sotznake'. Na yi Kataj Ryos, i' kaRyosil yi o' yi itz'o' scyuch' yi e' yi quimnake' tk'ab. Na swutz Ryos, qui'c nin jun wunak yi najk sotz, —stzun Jesús scyetz.
39 —Bintzinin na talu' Ta', —che'ch tzun cobox scyeri yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés.
40 Poro yi e' sadusey qui't nin chinimsaj chic'u'l tan jakle'n junt xtxolbil tetz.
Cristo i' Tajcaw k'ajtzun Luwiy
(Mt 22.41-46; Mr 12.35-37)
41 Itzun bantz nin oc Jesús tan yol scyetz yi e' ẍchusbe'tz:
—At e' yi na cyal yi xonl tu' k'ajtzun Luwiya'tz yi jun yi bixba'nt tan tule'n. 42 Poro ¿ẍe'n tzuntz? na ite'n nin k'ajtzun Luwiy tz'iban cyen le e'chk Salmo:
‘Yi Kajcaw yi kaRyosil a'lon tetz Kajcaw:
C'olchin cu'n tzinxlaj,
43 jalen cu'n lcho'c yi e' acontr wa'n jak' awukan.’
44 I bin jalu', ko ya'tz talnak k'ajtzun Luwiy, ¿mbi tzuntz yi at e' yi na cyal yi wunak tu', yi xonl tu' Luwiy yi Cristo, yi jun yi bixba'nt tan tule'n?
Yi chipaltil yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés
(Mt 23.1-36; Mr 12.38-40; Lc 11.37-54)
45 Ẍchiwutz cunin cyakil wunak yi bene'n tlol Jesús yi xtxolbile'j scyetz yi e' ẍchusbe'tz: 46 “Acxomi'chwok te cyajtza'kl yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés. Na yi e' cyetz wi'nin na chipri'sin tu be'ch cyetz yi chukpi'n nin tu' tkan. Nin wi'nin na chitzatzin yi na ak'lij chik'ej, yi na bajij e'chk k'ajla'n scyetz tc'a'yl. Ej nin yi na chiban yi chimunl lakak e'chk sinagoga, wi'nin na chipek' tan chic'olewe'n cu'n tibaj yi bajx chem tan jale'n chik'ej. Ej nin na chijoy e'chk balaj chem kale na ele't jun wa'a'n. 47 Na cho'c tan majle'n chica'l yi e' xma'lca'n. Ej nin tan tewe'n quil ẍchiwutz wunak, tunin na chiben quen tunin tan orari'n. Poro tan tu' yi ya'tz na chiban, tz'ak'lok mas cyetz chicaws. Cha'stzun te acxomi'chwok te cyajtza'kl,” stzun Jesús scyetz.